PERINNÖNJAKO
Perinnönjako tarkoittaa vainajan omaisuuden jakamista siihen oikeutettujen perillisten kesken. Perinnönjako voidaan suorittaa, kun vainajan velat ovat maksettu tai niiden maksuun on varattu tarvittavat varat kuolinpesästä, ja pesänselvitys sekä perunkirjoitus ovat suoritettuna. Tämän jälkeen myös kuolinpesän osakkailla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Perunkirjoituksen asianmukainen ja virheetön toimittaminen edellyttää kuitenkin monien oikeudellisten kysymysten hahmottamista. Jos siis sinua askarruttaa perinnönjakoon liittyvät kysymykset, anna meidän auttaa!
Perintöön oikeutetut perilliset
Perinnönjako suoritetaan perintökaaressa määritetyn perimisjärjestyksen mukaan, ellei sitten vainajan laatima testamentti toisin määrää. Suomessa perimiskaari etenee seuraavan kaavan mukaisesti:
Ensisijaisesti edesmenneen henkilön perivät hänen rintaperillisensä eli hänen lapsensa. Seuraavaksi perimisjärjestyksessä ovat lapsenlapset.
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä ja hän on ollut kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, leskeksi jäänyt puoliso perii hänen omaisuutensa.
Jos taas vainajalla ei ole ollut puolisoa tai rintaperillisiä, määrää perimiskaari omaisuuden perijäksi hänen vanhempansa. Heidän jälkeensä perimisjärjestyksessä ovat vainajan sisarukset ja näiden jälkeläiset.
Perintö voi siirtyä myös isovanhemmille tai jos he eivät ole enää elossa, näiden lapsille eli perittävän tädeille, sedille ja enoille. Tähän perimiskaari kuitenkin lain mukaan päättyy, ellei sitten testamentti toisin määrää.
Omaisuuden ositus
Vainajan ollessa kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, suoritetaan ennen perinnönjakoa puolison omaisuuden jako eli ositus. Ellei avioehto sulje pois kyseistä avio-oikeutta, määritetään osituksessa, mikä osa yhteisestä omaisuudesta jaetaan leskelle ja mikä muille perijöille.
Puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa yleensä tasan perillisten ja lesken kesken, jos vainajalla on elossa olevia perillisiä. Lesken omaisuuden ollessa merkittävämpi kuin perittävän, saa hän kuitenkin pitää osituksessa oman omaisuutensa, kunhan ilmoittaa siitä perunkirjoituksessa tai välittömästi sen jälkeen.
Sopimusjako ja toimitusjako
Sopimusjako toteutuu, kun perilliset itse pääsevät sopuun perinnönjaon toimittamisesta. Jos taas sopimukseen ei päästä, voidaan toimitusjako suorittaa käräjäoikeudelta haetun erillisen pesänselvittäjän ja pesänjakajan avulla, jolloin hän on vastuussa kuolinpesän selvityksestä ja perinnönjaosta. Pesänjakaja voi myös vahvistaa sopimusjaon, jos osakkaat pääsevät perinnönjaosta sopimukseen.
Perunkirjoitus
Perinnönjaolle ei ole laissa asetettua määräaikaa, mutta kolme kuukautta Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen on aina toimitettava perunkirjoitus. Hakemuksesta Verohallinto voi kuitenkin myöntää tähän lisäaikaa. Perunkirjoitus tarkoittaa käytännössä verottajalle toimitettavaa luetteloa, jossa ilmoitetaan vainajan velat ja omaisuus. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki perilliset ja perukirjaan merkittävä paikalle saapuneet. Myös mahdollinen lesken omaisuus merkitään perunkirjaan. Perunkirjan laatimisessa tulisikin aina noudattaa erityistä huolellisuutta, sillä koko perinnönjako, kuten myös perintöverot, pohjautuvat siihen. Jos sinua mietityttää perinnönjako, perunkirjoitukset tai vaikkapa ositukseen siihen liittyvät asiat, kysy rohkeasti meiltä neuvoa!